Dystopian vastakohta kirjallisuudessa on utopia. Utopia on ihannekuva tulevaisuudesta. Topia on siis paikka kreikaksi, ja sitä edeltävä u-äänne tarkoittaa ei-olevaa. Utopia onkin suoraan käännettynä: paikka, jota ei ole. Oliko ihanneyhteiskunta siis kreikkalaisten maailmankuvassa aikanaan paikka, jota ei voinut olla olemassa?
Utopia-kirjallisuutta on kumma kyllä kirjoitettu paljon vähemmän kuin dystopiaa. Aldous Huxleyn viimeiseksi jäänyt kirja, Saari (1962), jonka hän kirjoitti vastinpariksi dystopiselle Uljas uusi maailma -kirjalleen on eräs tunnettu utopia-genren kirja. Mainitakseni vielä jonkun: H. G. Wellsin Nykyaikainen utopia (1905), sopii tähän. Se kertoo tulevaisuudesta, jossa maailman valtiot ovat yhdistyneet yhdeksi valtioksi nimeltä "modern utopia", joka tarjoaa kaikille ihmisille onnen ja tasa-arvon.
Dystopia kirjoja, jotka sopivat luettavaksi yläkoululaisille, on paljon. En ole voinut koota kovin kattavaa kirjalistaa, vaan olen joutunut valitsemaan vain joitain. Kyseessä onkin lähinnä oma erikoiskattaukseni.
1)
Cecelia Ahern: Viallinen #1, 2016, suom. 2018. Myös 2. osa Täydellinen julkaistu.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,11
Sivuja 428
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,11
Sivuja 428
Irlantilaisen Cecelia Ahernin kahden dystopia-kirjan minisarja on selkeästi young adult -kirjallisuutta. Viallisessa tunnelma on todellisen yhteiskunnan lainalaisuuksista irrallinen. Lukija tempaistaan keskelle valtiota, jonka tunnelma muistuttaa pikemminkin pientä totalitaristista lahkoa kuin suurta ja monisäikeistä yhteiskuntaa, niin tarkasti ihmisten elämää valvotaan. Kirja alkaa kohtauksella, jossa viattomiin kuuluva päähenkilö, lahjakas mallioppilas, eliittipiireihin kuuluva, Celestine, päättää vastoin ehdottomia määräyksiä, auttaa linja-autossa apua tarvitsevaa viallista. Viattomat-vialliset on kirjan dystopiassa vallitseva tiukka kastijako, joka määrittää ihmisten elämää perustavanlaatuisesti. Valtiota hallitsee Kilta, jonka johtohahmo on nimeltään Crevan. Eliitin valta-asema ei tunnu perustuvan kirjassa millekään muulle kuin mielivaltaisuudelle. Eliitti on ilmeisesti hamassa menneisyydessä päässyt kehittymään, ja nyt se pitää tiukasti kiinni asemastaan. Kurista lipeäviä viallisiksi tuomittavia rangaistaan syrjäyttämällä heidät kaikesta - heidän kanssaan ei saa enää olla missään kanssakäymisessä. Celestine tietoisesti kuitenkin päättää ylittää raja-aidan, ja ojentaa auttavan kätensä. Onko kirjan tarina allegoria jostain oikeassa maailmassa olevasta? Kenties, ja luultavasti. Ensimmäisen kirjan aikana kehittyy kapina, jossa vallitseva järjestys järkkyy, ja ratkaisevassa osassa on Celestine.
2)
Helena Waris: Linnunsitoja #1, Konetrilogian 1. osa 2017. Myös osat 2 ja 3 julkaistu.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,49
Sivuja 170
Helena Wariksen Linnunsitoja kertoo joukosta nuoria, jotka ovat linnoittautuneet syrjäiselle majakkasaarelle organisoidakseen sieltä käsin salaista vastarintaliikettä. Eletään tulevaisuudessa, jossa Kone hallitsee ja valvoo kaikkea. Pääosassa oleva Zemi kuljetetaan kirjan alussa majakkasaarelle. Tunnelma saarella on sisäpiirimäinen ja joukolla on selkeät johtohahmonsa, vaikka heitä kuvataankin kirjan alussa anarkisteiksi. Kirja on tulevaisuuden dystopia, jossa ihmissuhdekuviot nousevat pääosaan. Vähitellen, hahmojen käymien keskustelujen kautta, lukijalle paljastuu yhä enemmän kirjan maailman tilasta, jota superälykkäät koneet hallitsevat. Nuoret kyseenalaistavat vallitsevan maailmantilan voimakkaasti. Vain kyyhkysten avulla on mahdollista kuljettaa viestejä siten, ettei kone pääse niihin käsiksi, otaksuvat nuoret, ja siksi heillä on majakkasaarella käynnissä oma kyyhkyskasvattamo. Suunnitelma etenee, mutta tuleeko mutkia matkaan? Kirjan ensimmäisessä osassa ei ole vielä kovin paljoa tapahtumia, mutta sivujakin on vain 170.
3)
James Dashner: Maze runner Labyrintti #1, 2009, suom. 2015. Myös osat 2 ja 3 julkaistu.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,02
Sivuja 402
Maze runner Labyrintti, on melko koukuttava page turner, ja trilogian 1. osa. Kyseessä on nuorten dystopinen kauhu ja jännityskirja, jossa psykologisuus nousee keskeiseksi. Kirjan maailma on alussa pieni ja suppea, eikä lukijalle paljasteta kuin pääosassa olevan Thomasin näkökulmasta asioita. Jännitystä luo onnistuneesti se, miten maailma laajenee vähitellen, mystisyyden verhoa raotetaan. Uteliaisuutta kiusoitellaan. Kauhu syntyy mm. hirviöistä, ahdingosta ja mystisestä tunnelmasta. Joukko nuoria on päätynyt aukiolle, jota ympäröi suuri ja petollinen labyrintti. Kukaan nuorista ei muista menneisyydestään mitään. Hahmot pohtivat usein, miksi tällainen ihmiskoe on järjestetty, ja miten. Tarkemmin kuvailtuna nuoret ovat kaikki poikia, mutta yhtäkkiä alueelle ilmestyy myös ensimmäinen tyttö, Teresa. Tämä tapahtuu vasta päähenkilö Thomasin ilmestyttyä aukiolle. Ihmiskokeen tuntemattomia ja vihattuja järjestäjiä kutsutaan Luojiksi, ja labyrinttiä uhmakkaasti tutkivia juoksijoiksi. Thomas haluaa jo pian yhdeksi juoksijoista. Kirjan aikana labyrintin mysteeri ratkeaa, mutta kiperien mutkien kautta, ja lopussa lukijalle paljastuu laajempi dystopinen ulkomaailma. Kirjan toisessa osassa, Poltettu maa, ollaan sitten jo aivan eri tunnelmissa. Kolmas osa on nimeltään Tappava lääke.
4)
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika (2018)
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,48
Sivuja 336
Loukkupoika on Nonna Wasiljeffin esikoisromaani, fantasiatrilleri vankeuteen syntyneesta Aaronista. Kirja oli Topelius-palkintoehdokkaana 2019. Kirja on tunnelmaltaan ahdas ja synkkä, ainakin ensialkuun. Aaron on syntynyt Loukussa, vankilassa, jossa valtaa pitävät Tomut. Aaronin äiti on jättänyt ennen kuolemaansa vankilan kirjastosta löytyvän kirjan sivuille kätketyn viestin, jonka avulla Aaron lopulta pakenee vankilasta ihmeelliseen ulkomaailmaan, jossa on sirkuksia ja muuta omituista. Hieman erilainen dystopia.
5)
Dmitry Glukhovsky: Metro 2033 #1, 2005, suom. 2010. Trilogian 1. osa.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,99
Sivuja 591
Metro 2033 on kulttimaineeseen noussut esikoisromaani venäläiseltä Dmitry Glukhovskyltä. Kirjan hän julkaisi alunperin netissä vuonna 2002, ja se painettiin kirjaksi 2005. Kirjasta on tehty myös peli. Kirja on post-apokalyptinen tulevaisuuden dystopia, johon sekoittuu kauhua, fantasiaa ja scifiä. Eletään 2050-luvulla, maailmassa, jossa vuonna 2033 alkanut ydinsota on tuhonnut lähes kaiken. Moskovan maanalaisiin metrotunneleihin on ennen katastrofia ehtinyt paeta pieni osa väestöstä, joka on selviytynyt, heidän joukossaan päähenkilö Artjom, joka pelastui myöhemmin kuolevan äitinsä kainalossa. Maanpäällinen maailma on täynnä tappavaa säteilyä, jonne ihmisellä ei ole menemistä. Artjom on parikymppinen poika, joka on asunut VDNH-nimisellä metroasemalla koko elämänsä. Kyseinen asema on oikeastikin olemassa. Kirjassa esiintyvä metroverkko on muiltakin osin todenmukainen, ja sitä voi kirjaa lukiessa tutkailla kirjan kansilehden takaa. Kohtalo lyö Artjomille tehtävän, vaeltaa läpi valtaisan metroverkon, ja viedä tärkeä viesti uhkaavasta vaarasta Polikseen, metroverkoston keskukseen. Matkan varrella Artjom kohtaa monenlaisia yksilöitä, jengejä, heimoja ja lahkoja, joilla on maanpäällisestä maailmasta tuttuja ideologioita, uskontoja, näkemyksiä ja toimintatapoja, usein hyvin kärjistetyssä muodossa. Jotkut jengit valtailevat asemia toisiltaan, ja ovat jatkuvassa sotatilassa keskenään. On aseita, ja luodit ovatkin käypää valuuttaa. Ruokavalio koostuu lähinnä sienistä ja sianlihasta; metroissa kasvatetaan siis sikoja. Kirjassa on myös hirviöitä, mutta selittyvätkö ne tieteisfiktiolla, esim. säteilyn aiheuttamien epämuodostumien kautta, vai ovatko ne fantasiaa? Lukukokemuksena kirja oli itselleni lähes uuvuttavan pitkä, mutta lopussa palkitseva. Tätä voi suositella vain ahkeralle lukijalle.
6)
Ernest Cline: Ready player one (2011, suom. 2012)
Esikoisromaani
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,27
Sivuja 510
Peliteemainen dystopia ja scifi -kirja. Jos vaikka Minecraft on jonkun mielestä kova juttu, tässä kirjassa esiintyvä virtuaalimaailma on vähän minecraft-miljöön kaltainen, mutta huimasti kehittyneempi ja laajempi. Kirjasta muodostui itselleni erittäin mukaansa tempaava page turner, vaikken olekaan pelinörtti. Kirjassa on paljon viittauksia 1980-luvun peli- ja popkulttuuriin, mikä itselleni oli nostalgista niiltä osin, joilta sitä tunsin.
Vuonna 2045 käynnistyy yllättäen suuri maailmanlaajuinen kilpa. Maailman rikkain henkilö, virtuaalimaailma Oasiksen luonut Halliday, on ennen kuolemaansa suunnitellut viimeisen "pelien pelinsä". Se joka löytää ja ratkaisee hänen käsittämättömän suureksi paisuneesta virtuaalimaailmastaan mitättömien vihjeiden perusteella kolme arvoitusta, perii koko hänen omaisuutensa ja itse virtuaalimaailman. Sellaisesta henkilöstä tulisi käsittämättömän mahtava. Maailma on saastunut, ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien riivama; sellainen henkilö saisi myös huimasti valtaa päättää maailman tulevaisuudesta. Päähenkilöksi nousee köyhistä oloista tuleva yksinäinen poika, Wade Watts, joka pelaa virtuaalimaailman ilmaisversiota pakettiauton takatilasta käsin pysyen anonyyminä. Kuin ihmeen kaupalla, hän pääsee miljardöörin jättämän arvoituksen jäljille ensimmäisenä koko ihmiskunnasta. Alkaa kihelmöivän jännittävä, ja vääjäämättömästi etenevä trilleri, jossa taistelevat niin hyvä ja paha, kuin älykkyys, nopeus ja röyhkeys. Teksti on selkeää, ja juonenkulussa pysyy mukana, vaikka se onkin välillä monimutkainen.
7)
Chris Weitz: Kaaoksen päivät #1 (2014, suom. 2017),
The young world -trilogiaa, josta vain 1. osa suomennettu
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,44
Sivuja 317
Tämä post-apokalyptinen dystopia, jossa on cyperpunk-henkisyyttä, sijoittuu New Yorkiin, jossa elossa on vain teini-ikäisiä. Kerronta on monipuolista yksityiskohtaista, ja minä-kertoja hyppelehtii kahden päähenkilön, Donnan ja Jeffersonin, välillä. Kirjassa on myös hiljalleen kehittyvä romanssi. Erilaisia jengejä, toimintatapoja ja kulttuureja on ehtinyt muodostua monenlaisia sen 2 vuoden aikana, jolloin Tauti on maailmalla tehnyt tuhojaan tappaen kaikki aikuiset ja lapset. Vain teini-ikäiset selviävät saamatta tartuntaa. Kiinnostavasti kirjassa pureudutaan myös niihin psykologisiin vaikutuksiin, joita apokalypsi aiheuttaa niin yksilöille kuin ryhmille - kuinka käyttäytyminen ja asioiden tärkeysjärjestys muuttuvat, nuorista kuoriutuu primitiivisempiä. Kirjassa kuljetaan yhä eteenpäin New Yorkin kaduilla ja törmätään erilaisiin jengeihin ja yksilöihin. Lopulta pääjoukon korviin kantautuu huhu, jonka mukaan jossain on nähty elossa oleva vanhus. Tätä pitää ehdottomasti lähteä selvittämään, ja jotain ehtii jo kirjan lopussa ratketakin, mutta harmillisesti trilogian kahta seuraavaa osaa ei ole vielä suomennettu, eikä englanninkielisinäkään niitä ole juurikaan Suomesta saatavilla.
8)
Suzanne Collins: Nälkäpeli #1 (2008, suom. 2008), trilogia
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,33
Sivuja 335
Julma maa on Dust lands -trilogian ensimmäinen osa. Kirjassa ollaan dystopiassa, jossa luonto on kuivunut käppyräksi, suorastaan aavikoitunut kauttaaltaan. Mad Max -tunnelmaa siis (?), ilman niitä kulkupelejä. Tunnelma on muutenkin synkkä ja ahdistava. Pääosassa olevan Saban kaksoisveli Lugh kaapataan kotileiristään Hopeajärven rannalta neljän mustakaapuisen ratsastajan toimesta. Saba aloittaa mahdottomalta tuntuvan pelastusretken halki erilaisten seutujen. Matkan varrella kohdataan monenlaisia heimoja, joilla erilaisia elinkeinoja. Kirjan maailmassa ei ole lakeja tai sitovia sääntöjä; vahvimman oikeudella mennään, eikä juuri kehenkään voi luottaa. Saba kohtaa matkallaan niin hyviä kuin huonoja ihmisiä. Niin kostonhalu kuin rakkaus ajavat häntä eteenpäin.
10)
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta #1 (2018), Sensored reality -sarjassa myös 2. osa Glitch
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,49
Sivuja 327
Sensored Reality -sarjassa on hieman positiivisempi tunnelma, vaikka kyseessä onkin dystopia. Tulevaisuuden Helsinki, 2200-luvulla, on osittain uponnut merenpintojen noustua, mutta ei se mitään, ihmiset sinnittelevät silti pitäen yllä tilanteeseen sopeutunutta yhteiskuntaa. Kirjan pääosassa oleva tyttö, Bug, on muuttanut äitinsä kanssa Japanista takaisin Suomeen. Hänen äitinsä on johtaja yhdessä suurimmista pelifirmoista, joka on pian julkaisemassa uudenlaisen, mullistavan virtuaalipelin. Helsingissä kukoistaa peliteollisuus. Kolme suurta pelifirmaa työllistää suurimman osan väestöstä. Kouluun mennään vesiskoottereilla ja veneillä. Kirjassa myös ninjailua sekä ihmissuhdekiemuroita koulussa. Kirjan nimi tulee mullistavan pelin beta-versiosta, jota Bug pääsee testaamaan.
2)
Helena Waris: Linnunsitoja #1, Konetrilogian 1. osa 2017. Myös osat 2 ja 3 julkaistu.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,49
Sivuja 170
Helena Wariksen Linnunsitoja kertoo joukosta nuoria, jotka ovat linnoittautuneet syrjäiselle majakkasaarelle organisoidakseen sieltä käsin salaista vastarintaliikettä. Eletään tulevaisuudessa, jossa Kone hallitsee ja valvoo kaikkea. Pääosassa oleva Zemi kuljetetaan kirjan alussa majakkasaarelle. Tunnelma saarella on sisäpiirimäinen ja joukolla on selkeät johtohahmonsa, vaikka heitä kuvataankin kirjan alussa anarkisteiksi. Kirja on tulevaisuuden dystopia, jossa ihmissuhdekuviot nousevat pääosaan. Vähitellen, hahmojen käymien keskustelujen kautta, lukijalle paljastuu yhä enemmän kirjan maailman tilasta, jota superälykkäät koneet hallitsevat. Nuoret kyseenalaistavat vallitsevan maailmantilan voimakkaasti. Vain kyyhkysten avulla on mahdollista kuljettaa viestejä siten, ettei kone pääse niihin käsiksi, otaksuvat nuoret, ja siksi heillä on majakkasaarella käynnissä oma kyyhkyskasvattamo. Suunnitelma etenee, mutta tuleeko mutkia matkaan? Kirjan ensimmäisessä osassa ei ole vielä kovin paljoa tapahtumia, mutta sivujakin on vain 170.
3)
James Dashner: Maze runner Labyrintti #1, 2009, suom. 2015. Myös osat 2 ja 3 julkaistu.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,02
Sivuja 402
Maze runner Labyrintti, on melko koukuttava page turner, ja trilogian 1. osa. Kyseessä on nuorten dystopinen kauhu ja jännityskirja, jossa psykologisuus nousee keskeiseksi. Kirjan maailma on alussa pieni ja suppea, eikä lukijalle paljasteta kuin pääosassa olevan Thomasin näkökulmasta asioita. Jännitystä luo onnistuneesti se, miten maailma laajenee vähitellen, mystisyyden verhoa raotetaan. Uteliaisuutta kiusoitellaan. Kauhu syntyy mm. hirviöistä, ahdingosta ja mystisestä tunnelmasta. Joukko nuoria on päätynyt aukiolle, jota ympäröi suuri ja petollinen labyrintti. Kukaan nuorista ei muista menneisyydestään mitään. Hahmot pohtivat usein, miksi tällainen ihmiskoe on järjestetty, ja miten. Tarkemmin kuvailtuna nuoret ovat kaikki poikia, mutta yhtäkkiä alueelle ilmestyy myös ensimmäinen tyttö, Teresa. Tämä tapahtuu vasta päähenkilö Thomasin ilmestyttyä aukiolle. Ihmiskokeen tuntemattomia ja vihattuja järjestäjiä kutsutaan Luojiksi, ja labyrinttiä uhmakkaasti tutkivia juoksijoiksi. Thomas haluaa jo pian yhdeksi juoksijoista. Kirjan aikana labyrintin mysteeri ratkeaa, mutta kiperien mutkien kautta, ja lopussa lukijalle paljastuu laajempi dystopinen ulkomaailma. Kirjan toisessa osassa, Poltettu maa, ollaan sitten jo aivan eri tunnelmissa. Kolmas osa on nimeltään Tappava lääke.
4)
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika (2018)
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,48
Sivuja 336
Loukkupoika on Nonna Wasiljeffin esikoisromaani, fantasiatrilleri vankeuteen syntyneesta Aaronista. Kirja oli Topelius-palkintoehdokkaana 2019. Kirja on tunnelmaltaan ahdas ja synkkä, ainakin ensialkuun. Aaron on syntynyt Loukussa, vankilassa, jossa valtaa pitävät Tomut. Aaronin äiti on jättänyt ennen kuolemaansa vankilan kirjastosta löytyvän kirjan sivuille kätketyn viestin, jonka avulla Aaron lopulta pakenee vankilasta ihmeelliseen ulkomaailmaan, jossa on sirkuksia ja muuta omituista. Hieman erilainen dystopia.
5)
Dmitry Glukhovsky: Metro 2033 #1, 2005, suom. 2010. Trilogian 1. osa.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,99
Sivuja 591
6)
Ernest Cline: Ready player one (2011, suom. 2012)
Esikoisromaani
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,27
Sivuja 510
Peliteemainen dystopia ja scifi -kirja. Jos vaikka Minecraft on jonkun mielestä kova juttu, tässä kirjassa esiintyvä virtuaalimaailma on vähän minecraft-miljöön kaltainen, mutta huimasti kehittyneempi ja laajempi. Kirjasta muodostui itselleni erittäin mukaansa tempaava page turner, vaikken olekaan pelinörtti. Kirjassa on paljon viittauksia 1980-luvun peli- ja popkulttuuriin, mikä itselleni oli nostalgista niiltä osin, joilta sitä tunsin.
Vuonna 2045 käynnistyy yllättäen suuri maailmanlaajuinen kilpa. Maailman rikkain henkilö, virtuaalimaailma Oasiksen luonut Halliday, on ennen kuolemaansa suunnitellut viimeisen "pelien pelinsä". Se joka löytää ja ratkaisee hänen käsittämättömän suureksi paisuneesta virtuaalimaailmastaan mitättömien vihjeiden perusteella kolme arvoitusta, perii koko hänen omaisuutensa ja itse virtuaalimaailman. Sellaisesta henkilöstä tulisi käsittämättömän mahtava. Maailma on saastunut, ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien riivama; sellainen henkilö saisi myös huimasti valtaa päättää maailman tulevaisuudesta. Päähenkilöksi nousee köyhistä oloista tuleva yksinäinen poika, Wade Watts, joka pelaa virtuaalimaailman ilmaisversiota pakettiauton takatilasta käsin pysyen anonyyminä. Kuin ihmeen kaupalla, hän pääsee miljardöörin jättämän arvoituksen jäljille ensimmäisenä koko ihmiskunnasta. Alkaa kihelmöivän jännittävä, ja vääjäämättömästi etenevä trilleri, jossa taistelevat niin hyvä ja paha, kuin älykkyys, nopeus ja röyhkeys. Teksti on selkeää, ja juonenkulussa pysyy mukana, vaikka se onkin välillä monimutkainen.
7)
Chris Weitz: Kaaoksen päivät #1 (2014, suom. 2017),
The young world -trilogiaa, josta vain 1. osa suomennettu
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,44
Sivuja 317
Tämä post-apokalyptinen dystopia, jossa on cyperpunk-henkisyyttä, sijoittuu New Yorkiin, jossa elossa on vain teini-ikäisiä. Kerronta on monipuolista yksityiskohtaista, ja minä-kertoja hyppelehtii kahden päähenkilön, Donnan ja Jeffersonin, välillä. Kirjassa on myös hiljalleen kehittyvä romanssi. Erilaisia jengejä, toimintatapoja ja kulttuureja on ehtinyt muodostua monenlaisia sen 2 vuoden aikana, jolloin Tauti on maailmalla tehnyt tuhojaan tappaen kaikki aikuiset ja lapset. Vain teini-ikäiset selviävät saamatta tartuntaa. Kiinnostavasti kirjassa pureudutaan myös niihin psykologisiin vaikutuksiin, joita apokalypsi aiheuttaa niin yksilöille kuin ryhmille - kuinka käyttäytyminen ja asioiden tärkeysjärjestys muuttuvat, nuorista kuoriutuu primitiivisempiä. Kirjassa kuljetaan yhä eteenpäin New Yorkin kaduilla ja törmätään erilaisiin jengeihin ja yksilöihin. Lopulta pääjoukon korviin kantautuu huhu, jonka mukaan jossain on nähty elossa oleva vanhus. Tätä pitää ehdottomasti lähteä selvittämään, ja jotain ehtii jo kirjan lopussa ratketakin, mutta harmillisesti trilogian kahta seuraavaa osaa ei ole vielä suomennettu, eikä englanninkielisinäkään niitä ole juurikaan Suomesta saatavilla.
8)
Suzanne Collins: Nälkäpeli #1 (2008, suom. 2008), trilogia
Keskim. arvosana goodreadsissa: 4,33
Sivuja 335
Nälkäpeli on maailmalla todella suosittu nuorten aikuisten kirjatrilogia, josta on tehty elokuviakin. Nälkäpeli on jännittävä dystopia, joka kertoo luonnonkatastrofien tuhoamasta Pohjois-Amerikasta, johon eri vaiheiden jälkeen on kehittynyt totalitaristinen 13 vyöhykkeeseen jaettu valtio nimeltä Panem. Nälkäpeli on rangaistus sen asukkaille, jotka yrittivät nousta kapinaan, mutta hävisivät sen. Nälkäpeliksi kutsutaan vuotuista tosi-tv-ohjelmaa, johon jokaisen vyöhykkeen on lähetettävä oma edustajansa. Päähenkilöksi nousee 16-vuotias tyttö, Katniss, joka ilmoittautuu peliin yllättäen vapaaehtoisena korvatakseen siihen valituksi joutuneen pikkusiskonsa. Nälkäpelissä 13 kilpailijaa lähetetään luonnonalueelle, jossa heistä voi selvitä hengissä vain yksi, se joka onnistuu jäämään viimeisenä eloon. Osanottajille jaetaan alussa aseet ja reput. Kirja onkin paikoin raaka ja väkivaltainen. Kirja on oikeastaan matkittu, ainakin luulisin niin, japanilaisen Koushun Takamin romaanista Battle Royale vuodelta 1999, josta myös tehty elokuva. Minua ei kuitenkaan haittaa, että matkitaan, kyllähän vaikutteita saa ottaa. Nälkäpeli eroaa monella tapaa Battle Royalesta, mm. loppuratkaisunsa suhteen. Tämä ensimmäinen osa päättyy aikamoiseen cliffhangeriin, tai vähintään ristiriitaisia tunteita herättävään tilanteeseen; pelastus onkin vain osittainen.
9)
Moira Young: Julma maa #1 (2011, suom. 2013). Trilogia.
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,92
Sivuja 383
Julma maa on Dust lands -trilogian ensimmäinen osa. Kirjassa ollaan dystopiassa, jossa luonto on kuivunut käppyräksi, suorastaan aavikoitunut kauttaaltaan. Mad Max -tunnelmaa siis (?), ilman niitä kulkupelejä. Tunnelma on muutenkin synkkä ja ahdistava. Pääosassa olevan Saban kaksoisveli Lugh kaapataan kotileiristään Hopeajärven rannalta neljän mustakaapuisen ratsastajan toimesta. Saba aloittaa mahdottomalta tuntuvan pelastusretken halki erilaisten seutujen. Matkan varrella kohdataan monenlaisia heimoja, joilla erilaisia elinkeinoja. Kirjan maailmassa ei ole lakeja tai sitovia sääntöjä; vahvimman oikeudella mennään, eikä juuri kehenkään voi luottaa. Saba kohtaa matkallaan niin hyviä kuin huonoja ihmisiä. Niin kostonhalu kuin rakkaus ajavat häntä eteenpäin.
10)
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta #1 (2018), Sensored reality -sarjassa myös 2. osa Glitch
Keskim. arvosana goodreadsissa: 3,49
Sivuja 327
Sensored Reality -sarjassa on hieman positiivisempi tunnelma, vaikka kyseessä onkin dystopia. Tulevaisuuden Helsinki, 2200-luvulla, on osittain uponnut merenpintojen noustua, mutta ei se mitään, ihmiset sinnittelevät silti pitäen yllä tilanteeseen sopeutunutta yhteiskuntaa. Kirjan pääosassa oleva tyttö, Bug, on muuttanut äitinsä kanssa Japanista takaisin Suomeen. Hänen äitinsä on johtaja yhdessä suurimmista pelifirmoista, joka on pian julkaisemassa uudenlaisen, mullistavan virtuaalipelin. Helsingissä kukoistaa peliteollisuus. Kolme suurta pelifirmaa työllistää suurimman osan väestöstä. Kouluun mennään vesiskoottereilla ja veneillä. Kirjassa myös ninjailua sekä ihmissuhdekiemuroita koulussa. Kirjan nimi tulee mullistavan pelin beta-versiosta, jota Bug pääsee testaamaan.
