tiistai 13. marraskuuta 2018

Lukemisen edistäminen lasten ja nuorten parissa

Lukemisen edistäminen lasten ja nuorten keskuudessa on yksi kirjaston tärkeimpiä tehtäviä. Luetun ymmärtämisestä riippuu lähes kaikki. Ymmärtävätkö ihmiset toisiaan, osaavatko he ilmaista itseään, tarinallistaa projektejaan, tekemisiään tai itseään sosiaalisesti (?), kykenevätkö he keskittymään asioihin syvällisesti? Tälle perustuu rauha, hyvinvointiyhteiskunta, kaikki kehitys ja keskinäinen luottamus. Yhteiskunta koostuu tarinoista, joiden mukaisesti eletään, tehdään työtä ja menestytään; minkä kukin sitten menestykseksi katsookaan. Kaikki vertaavat itseään arkkityyppeihin ja näkyviin hahmoihin, jotka on painettu syvälle kulttuuriperimäämme. Elämän kaava ei synny tyhjästä, vaan sitä matkitaan monista lähteistä. Mikäli tarinoita ei osata kertoa, eivät pärjää yksilöt, projektit tai yritykset. Tarinan ymmärtäminen syvällisesti on yksi tärkeimmistä taidoista; se voi nostaa ihmisen kuilun partaaltakin. Tarinan voi kertoa myös toivottomuutta lietsoen. Jokaisella alalla on hyötyä siitä, että osaa lukea, kirjoittaa ja parhaimmillaan luoda positiivisia tarinoita; ei yksistään peli- tai mainosalalla, vaan kirjaimellisesti, millä tahansa alalla: ravintola-alalla, metallialalla tai hoitoalalla. Se, jolla on paras tarina, voittaa aina kilpailun pitkällä aikavälillä. Toivottavasti parhaat tarinat kerrotaan tulevaisuudessa hyvien asioiden puolesta.

Kirjastotyössä olen tänä vuonna ollut aktiivinen lukemisen edistämisen parissa, sekä kouluyhteistyön parissa yleisemmin. Olen järjestänyt monenlaista sisältöä ryhmille päiväkoti-ikäisistä aina 9-luokkalaisiin asti. Maaliskuun ja marraskuun välillä olen esim. vetänyt 19 kertaa kirjastonkäytön opastuksen ja kirjavinkkauksen Armfeltin koulun 7-luokkalaisille, tavoittaen yhteensä noin 400 oppilasta. Tunnit ovat luentomaisia, mutta pyrin aina keskustelevaan ilmapiiriin. Päiväkotilaiset, eskarit ja 1- tai 2-luokkalaiset kävivät satuhetkessä 13 kertaa (ryhmäkoot 8-25). Kiersin syksyn aikana Halikon lähikouluilla 8 eri käynnillä ja pidin kirjastonkäytön opastuksia ja kirjavinkkauksia tavoittaen hieman yli 200 koululaista, jotka olivat 1-3 -luokkalaisia. Yhteensä 1-3 -luokkalaisia on käynyt järjestämilläni tunneilla kevään ja syksyn aikana tähän mennessä yli 500. Mediamatkalla, jossa opitaan monenlaista, on käynyt 3 kerralla yhteensä 59 neljäsluokkalaista. 5-6 -luokkalaisia kävi kirjastonkäytön opastuksessa ja kirjavinkkauksessa 22 oppilasta. 9-luokkalaisia kävi syyskuussa tiedonhaun opastuksessa 35 oppilasta. Nuorisopalveluiden kanssa yhteistyössä järjestetyssä mangan ja animen illassa kävi 6 nuorta.

Kirjastonkäytön opastusta
Tällä volyymilla yksittäinen, kouluyhteistyön parissa uusi kirjastotyöntekijä on voinut hieman alle 9 kuukaudessa tavoittaa lapsia ja nuoria lukemisen edistämisen merkeissä. Jotakin sisältöä on järjestynyt karkeasti arvioiden yli 1000:lle lapselle ja nuorelle kaiken normaalin kirjastotyön ohessa. Olenkohan siis palkkani ansainnut? Kirjaston ja koulun välinen yhteistyö on todella keskeisessä osassa lukemisen edistämiseksi tehtävässä ruohonjuurityössä. Avaimet patojen murtamiseksi sijaitsevat kirjastonhoitajien ja opettajien välisessä yhteistyössä; kun lapsille saadaan jo varhain positiivisia lukukokemuksia, lainauskokemuksia ja vapauden tunnetta selailla suurta kirjakokoelmaa kirjaston hyllyjen väleissä. Minkä kirjan lainaisin seuraavaksi? Kirjat raivaavat seesteisen ja keskittymiskykyä parantavan vaihtoehdon hektiselle digitaalisyötteelle, jota lastenkin arki alkaa olla täynnä. Kirjan lukeminen keskittyneesti alusta loppuun on erittäin palkitsevaa ja kehittävää. Jotkin asiat eivät digitalisoitumisen myötä todellakaan parane. Lukukokemuksen osalta painettu kirja, jota voi pidellä käsissään, on yhä ylivoimainen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti