Kirjailijavierastapahtumia järkkäämässä

Kerron tässä postauksessa kahdesta kirjailijavierastapahtumasta, joita olen ollut järjestämässä Raision pääkirjastolla tänä syksynä.

Haastattelussa Asta Leppä. Kuvan otti: Aallon Päivi.

Toimin haastattelijana, kun raisiolainen tietokirjailija, kolumnisti ja toimittaja Asta Leppä saapui ke 6.9. Raision pääkirjastolle esittelemään uutta kirjaansa Voittajien varjot (2017). Kirja käsittelee eriarvoisuutta, köyhyyttä ja häviäjien osaa nykyajan notkelmissa. Kirja pureskelee yhteiskunnallista ilmapiiriä monista eri näkökulmista, ja yhtenä punaisena lankana kautta kirjan kulkee kirjoittajan halu läpivalaista teennäisyys ja tekopyhyys itsensä ylentäneen keskiluokan piirissä. Miksi köyhät ja huono-osaiset halutaan unohtaa? Kulttuurilliset ja sivistykselliset tekijät luovat railoa sosiaalisella tasolla, kun tuloerot ja muu taloudellinen segregaatio erottelevat ihmisiä myös sosioekonomisiin luokkiin, joiden välillä siirtymä luokasta ylempään on hyvin vähäistä - luokkayhteiskunta on siis todellisuutta. Miksi näin on päässyt käymään, vai onko niin koko ajan ollut? Kirja kannattaa lukea. Se on esseistiikkaa, ja käsittelee asioita pitkälti mielikuvien ja julkisessa keskustelussa esiintyvien ilmiöiden kautta, mutta tarjoaa myös jonkin verran tilastollista faktaa väitteidensä tueksi. Se koostaa mielestäni melko hyvin tämän ajan hengen yksien kansien väliin.

Juliste

Haastattelu sujui ihan hyvin; olin lukenut kirjan kahteen otteeseen ja valmistellut aikamoisen kysymyspatterin. Vähän jäi silti harmittamaan, etten osannut johdatella keskustelua näin tärkeästä teemasta vielä ytimekkäämmin, vaikka villakoiran ytimeen jonkin verran päästiinkin. Onneksi haastattelun jälkeen kirjastossa syntyi vielä yhteiskunnallista keskustelua kirjaston asiakkaiden toimesta, kun he saivat esittää kysymyksiä. Paikalla oli viitisentoista henkilöä. Uuden kirjastolainkin mukaan nykyaikaisessa kirjastossa on oltava sijaa yhteiskunnalliselle keskustelulle, vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Sitä oli.

Ma 11.9. toimin Runonurkan Avajaisten juontajana.

Runonurkan Avajaisissa

Olin järjestänyt Runonurkan Avajaiset pitkälti itse. Paikalle saapui parisenkymmentä runoudesta kiinnostunutta, kun Susinukke Kosola sekä Artemis Kelosaari kertoivat jotain runoudesta vuosisadan varrelta, ja heittivät lisäksi omaa settiä. Open mic -osuuteen otti osaa noin 5 henkilöä, mikä oli super-hienoa! Tapahtuma oli näin ollen vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen.

Susinukke Kosola

Susinukke Kosola luennoi kiinnostavasti 1900-luvun alkupuolen työväenluokkaisista runoilijoista Suomessa. Runoilijoita, joita hän mainitsi olivat ainakin: Kössi Kaatra, Kaarlo Uskela, Hilja Pärssinen, Esaias Paavo-Kallio, Kössi Ahmala, Emil Lindahlt ja Kasperi Tanttu.

Jonne Pohjois-Koivisto. Kuvan otti: Vartiaisen Emma.

Pääsin itse lausumaan loppurunoksi Pentti Saarikosken toisiksi viimeisimmän runon vuodelta 1983, joka kertoo runoudesta. Se menee näin:

Tähän lopetan runojen kirjoittamisen.
Tai en vanno. 
Saattaa olla että ikkuna taas joskus 
unohtuu auki, ja lintu
eksyy sisään:
että auttaa sen ulos, on runo.

Artemis Kelosaari. Kuvan otti: Vartiaisen Emma

Artemis Kelosaari kertoi 1900-luvun alkupuolen dekadenssirunoudesta, elikkä rappioromanttisesta runoudesta. Luennossa hän puhui ainakin L. Onervasta, Eino Leinon pimeästä puolesta sekä Uuno Kailaasta. Artemis Kelosaarelta ilmestyy näinä päivinä esikoisromaani Omenatarha.