Haastattelin raisiolaisia kirjailijoita Jasu Rinneojaa (vas.) ja Mikko Kalajokea Raision Kirjastotalolla torstaina 12.10. Mieskirjailijoiden illassa. Keskusteltiin heidän kirjoistaan ja haastattelijana pyrin johdattelemaan keskustelua jonkin verran miesteeman ympärille. Väkeä ei sadepäivän vuoksi ollut tullut paikalle kuin muutama. Haastattelua varten olin nähnyt paljon vaivaa, ja se onnistuikin varsin hyvin.
Kuvan otti: Aallon Päivi |
Syyskuun 16. päivä lauantaina osallistuin Vasaramäen kirjaston ja koulun yhteistyössä pitämään Kodin ja koulun päivään. Autoin siinä luokkakaveriani Heidiä hänen opinnäytetyöhönsä liittyvässä projektissa. Opastimme päivän aikana ainakin kymmentä ala-asteen luokkaa askarteluun kirjaston työpajassa, joka oli yksi monista rasteista, joita lapset päivän aikana kiersivät. Muita rasteja olivat esim. parkour-työpaja. Sain kertarysäyksellä aikamoisen tulikasteen lastenkirjastotyöhön.
Lasten jutut olivat välillä levottomia ja oman super-sankarin luomisessa keskittymisen taso vaihteli kovasti toisten luodessa pelkkiä kakkahahmoja, kun toisten mielikuvitus suorastaan loisti ja syntyi vaikka miten mahtavia karaktäärejä. Alla eräs levottomampi esimerkki.
Viikonloppuna 6.-8.10. osallistuin Turun ensimmäisten Varjokirjamessujen järjestämiseen Kirjakahvilassa ja Uudenmaankadun Kasvisravintola Keitaan tiloissa.
Moni ei tiedäkään, että Suomen ensimmäiset kirjamessut järjestettiin alunperin vuosina 89 ja 90 Kirjakahvilan aktiivien toimesta Brinkkalan pihalla ja Kirjakahvilan yläkerran tiloissa. Sen jälkeen silloinen kirjisaktiivi Kari J. Kettula päätti siirtää messut Turun Messukeskukseen vuonna 91, jolloin niiden koko moninkertaistui. Näin syntyivät Suomen ensimmäiset kirjamessut Turkuun.
Turun Varjokirjamessut tekivät paluun kirjamessujen juurille, ja nostivat esiin esim. epäkaupallista, poliittista, vaihtoehtoista, queeria ja feminististä kirjallisuutta ja kulttuuria monin eri tavoin. Messujen ohjelma oli monipuolinen ja kävijämäärä suhteellisen suuri (ehkä muutama sata?) ottaen huomioon, että järjestelyt tapahtuivat lyhyessä ajassa ja täysin vapaaehtoisvoimin.
Kohokohtina voisin nostaa esiin ruotsalaisen sarjakuvataitelija Liv Strömquistin sekä Kari J. Kettulan haastattelut. Lisäksi Keitaan tiloissa kuultiin monia kiinnostavia kirjakeskusteluita, kuten taidehistorian ja taideteorian dosentti Roni Grénin haastattelu hänen tuoreesta kirjastaan The Concept of the Animal and Modern Theories of Art (Routledge 2017). Lisäksi puheenvuoroja kuultiin esim. Intian adivaseja edustavalta naiselta, Ujayaro Bailta, sekä rauhan- ja sukupuolentutkijalta Albina Gakuru-Hippiltä. Osa messujen ohjelmistosta videoitiin streamina youtubeen allekirjoittaneen toimesta, joten sielläkin niitä voi käydä tirkistelemässä.
Sain kunnian haastatella Turun Varjokirjamessujen lauantaina Olli Tammilehtoa, joka on pitkän linjan ympäristö- ja rauhanaktivistia sekä tutkija ja tietokirjailija. Käsittelyssä olivat hänen uusimman kirjansa Tuhokehitys Poikki teemat.
Älä osta mitään päivänä (Buy nothing day) 24. marraskuuta toimin Avoin mikki -tilaisuuden juontajana Kirjakahvilassa. Paikalle ei ollut tällä kertaa saapunut ketään runojensa kanssa, mutta lennossa kehittyi idea, että ihmiset voisivat sen sijaan tulla kertomaan vaikka lukemistaan kirjoista jotain. Käytettiin enimmäkseen englantia, kun paikalla oli suomea taitamaton henkilö.
Lisäksi minulle kävi tässä vastikään niin, että valmistuin koulusta. Zädäm! Eli olen nyt sitten kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi. Kirjastosedäksi saa myös sanoa. Opinnäytetyöni käsitteli kirjailijavierastapahtumia kirjastoissa, ja se on luettavissa theseus-tietokannassa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421301.
Mitäs tässä muuta? Vuosi 2017 on ollut varsin loistelias, sillä olen ollut mukana monessa ja saanut aikaan paljon, ja lopulta valmistunut vielä koulustakin. Ei voi muuta kuin kiitollinen ja tyytyväinen olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti